Oppimisen ohjaaminen - Kristiina Muhonen

Luonto tuli luokkaan

Lokakuussa 2013 Hyriassa käynnistyi opettaja Jenniina Bies – Wikgrenin innoittamana luokkatilan luontoistaminen. Luonnosta hyvinvointia – blogista http://luontoistettuluokka.blogspot.fi/  voi seurata prosessin etenemistä. Luokkatilan luontoistaminen tapahtui Hyria koulutuksen eri osastojen kuten luonnonvara-ala, puutarhatalous- ja pintakäsittelyala yhteistyönä. Näiden alojen opiskelijat ja kuntoutuksen lähihoitajaopiskelijat olivat aktiivisesti mukana niin suunnittelussa kuin toteutuksessakin. Blogissa kerrotaan mielenkiintoisesti kuvamateriaalin kera prosessin etenemisestä vaihe vaiheelta jolloin toivottavasti muissakin oppilaitoksissa voidaan innostua ideasta!

Luokan luontoistamisen tarkoituksena oli tuoda luontoa sisälle tukemaan ja edistämään niin opiskelijoiden kuin opettajien hyvinvointia. Luokkatilan luontoistamisen teemoiksi nousivat hyvinvoinnin lisääminen luonnon tuomisella luokkaan sekä terveyden edistäminen vähentämällä perinteistä istumista. Sittemmin blogi laajeni käsittelemään ylipäätänsä luonnon käyttöä oppimisessa, opetuksessa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Blogista löytyy paljon mielenkiintoista materiaalia sekä linkkejä, joita opettajat voivat hyödyntää opetuksessaan. Seuraavassa videossa pääsemme opettaja Jenniina Bies - Wikgrenin opastuksella tutustumaan luontoistettuun luokkaan! 

Verkkoympäristöt opettajan työssä - Taina Kunttu

Verkko-opetus ja erilaiset opetus-, opiskelu- ja oppimisympäristöt ovat olennainen osa uudistuvaa kasvatusta, koulutusta ja yliopisto-opetusta. Uudistuakseen ne tarvitsevat tutkimuksen tukea. Keskeisenä haasteena on ollut kehittää verkkoympäristössä toimivia opetusmenetelmiä, uusia työtapoja ja toimintakulttuuria.

Kestävän kehityksen edistäminen on olennainen ja kiinteä osa suomalaisen koulutuspolitiikan tavoitteita. Suomen hallitus linjaa ja tähdentää, että kestävä kehitys riippuu koulutuksesta, tutkimuksesta ja innovaatiosta. Meillä on laadittu kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä (2005–2014) varten. Myös kansallinen innovaatiostrategia (2008) korostaa voimakkaasti kestävän kehityksen edellyttämää innovatiivisten oppimisympäristöjen muodostamista. Pedagogiikan tärkeys korostuu kestävän kehityksen edistämisessä koulutuksessa. Kestävää kehitystä edistävää pedagogiikkaa luonnehtivat esimerkiksi kriittinen ajattelu ja ongelmaperustainen oppiminen, autenttinen sekä ennen kaikkea opiskelija- ja oppimiskeskeinen lähestymistapa. Koulutuksessa tulee hyödyntää sellaisia pedagogisia toimintatapoja ja ratkaisuja, jotka vahvistavat korkeatasoista ajattelua sekä dialogista ja problematisoivaa oppimista. Opettajien tulee käyttää 21. vuosisadan pedagogiikkoja, opetusmenetelmiä ja arviointia. Heidän tulee lisätä yhteisöllistä työskentelyä ja yhteistyötä sekä luokan sisällä että ympäröivään yhteiskuntaan ja luoda verkostoja ja kumppanuuksia myös globaalilla tasolla. E-learning tulee tässä mahdollisuudeksi ja avuksi. Opettajien ammatillinen kehittyminen edellyttää verkko-opetustaitojen ja tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön hallitsemista, joka on 21. vuosisadan opettajilta vaadittava taito.

Yksi esimerkki kestävää kehitystä edistävästä verkkopedagogiikan tutkimus- ja kehitystyöstä on autenttisen ja työelämäläheisen oppimisen lähestymistapa verkko-opetuksessa. Se korostaa esimerkiksi seuraavia näkökohtia, jotka on liitetty kestävää kehitystä tukeviin pedagogisiin malleihin ja ratkaisuihin: yhteinen tiedonrakentelu ja ongelmanratkaisu, opiskelijakeskeisyys, reflektiivinen ja kriittinen ajattelu, monitieteisyys ja -ammatillisuus, opetuksen kiinteä yhteys arjen tilanteisiin, teorian ja käytännön vuoropuhelu. 


Johtamiskulttuurimme on päivitettävä vastaamaan noihin tarpeisiin, jotka syntyvät tästä ajasta ja sen ilmiöistä. Kyse on ihmisten, verkostojen ja yhteisöjen johtamisesta yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Opettaminen ja opiskeleminen perustuvat perinteisesti läsnäoloon: opettaja opettaa luokan edessä tai modernimmin ohjaa pienryhmien työskentelyä. Opettajat ja oppilaat ovat samaan aikaan läsnä samassa paikassa. Tähän olemme oppineet ja näin olen työskennellytkin omassa opettajan työssäni aikaisemmin. Digitaalisuus ei ole itseisarvo, maailma muuttuu ja teknologian kehityksen myötä tapamme oppia on muuttumassa.

Isännöinnin ja kiinteistöpalveluiden koulutuksissa olemme siirtymässä oman tiimini kanssa verkossa toteutettavaan opetukseen. Emme kuitenkaan kokonaan siirry verkko-opetukseen vaan rinnalla toteutetaan edelleen lähipäiviä luokassa ja käytännön harjoituksissa. Verkko-opetuksessa käytämme Moodlea ja olemme sinne luoneet koulutuksen lähipäivien sisällöt ja tehtävät yhdelle kurssipohjalle ja toiselle olemme luoneet tutkintosuorituksiin liittyvät materiaalit ja ohjeet.

Olen nauhoittanut tutkintosuorituksiin liittyvää ohjeistusta ja perehdytystä tutkinnon perusteisiin ja nauhoitus on liitetty Moodleen tutkintomateriaaleihin. Opiskelijat voivat käydä sen sieltä katsomassa silloin kun se heille sopii tai jos haluavat kerrata miten joku kohta tulisi esim. tutkintosuoritussuunnitelmassa täyttää. Tämän materiaalin nauhoittamiseen menee aikaa n. yksi päivä. Materiaalin nauhoituksen hyötynä on, että opiskelija voi käydä katsomassa videon milloin se hänelle sopii, kaikki saavat saman tasalaatuisen tiedon ja nauhoituksia on helppo muuttaa asioiden ja tiedon muuttuessa. Aikaa jää myös muuhun kehittämiseen ja ohjaukseen.

Työpaikkaohjaajille olemme jakaneet käyttäjätunnukset Moodle oppimisalustaan. Näin he voivat seurata reaaliaikaisesti nauhoitettujen materiaalien ja videoklippien kautta opintojen etenemistä sekä tutkintosuoritusten ohjeistusta. Tästä on tullut positiivista palautetta työpaikkaohjaajilta. He eivät ole sidottuja aikataulullisesti, vaan voivat käydä heille sopivana aikana tutustumassa materiaaleihin ja ohjeistuksiin.

Henkilökohtaistamiskeskusteluja olen muutaman opiskelijan kanssa suorittanut Lyncin välityksellä. Kokemuksena voin todeta sen toimivan hyvin. Kestävän kehityksen ajatuskin toteutuu koska ei tarvitse matkustaa toiselle paikkakunnalle ja ajankäyttö on hallitumpaa ja järkevää sekä säästämme paperia tallentamalla dokumentit pilvipalvelimeen.

Tutkintosuoritusten suunnitelmat ja ilmoittautumiset hoidamme kaikki sähköisesti isännöinnin ammattitutkinnossa, ja kiinteistöpalveluiden tutkinnoissa ollaan siirtymässä samanlaiseen käytäntöön. Käytämme Optima-verkkopohjaa tutkintotoimikunnan ja oppilaitoksen välisessä tiedon siirrossa. Oppilaitoksena tallennan tutkintosuoritusten yhteenvedot, arvioitsijalistat ja esitykset hyväksytyistä tutkintosuorituksista hyväksyttäväksi tutkintotoimikunnalle Optimaan.  Optimasta on luettavissa toimikunnan ajankohtaiset tiedotteet, kokouspäivämäärät ja järjestettävät tilaisuudet sekä oppilaitokset, joilla on kyseisen tutkinnon järjestämissopimukset.

Suoritin Sosiaalisen ja ekologisen kestävän kehityksen vieminen opetukseen ja oppilaitokseen täydennyskoulutuksen Turun ammattikorkeakoulussa 28.2 – 10.10.2014 välisenä aikana. Koulutuksen sisältönä oli vastuullinen liiketoiminta ja eettinen tehokkuus 2010, vastuullisen yrityksen turvallisuus ja viestintä, materiaali – ja energiatehokkuus, työhyvinvointi ja reilu johtaminen, vastuullisuuden mittarit ja indikaattorit sekä hiilijalanjäljen laskenta sekä kehittämisprojekti.

Lähteet:

Aarnio, H. 1999. Dialogia etsimässä. Opettajaopiskelijoiden dialogin

kehittyminen tieto- ja viestintäteknistä ympäristöä varten. Tampereen

yliopiston opettajankoulutuslaitos. Acta Universitatis Tamperensis

676.

VERKKO-OPETUKSEN HAASTEITA

Pedagogisia malleja didaktisessa verkkoympäristössäKirja perustuu Helsingin ja Lapin yliopistojen tutkimus- ja

kehittämisprojektiin HelLa (2001–2003).

Verkkoympäristöt opettajan työssä - Jukka Korpela

Miksi perustaa ryhmä Facebookiin?

Sivun käyttö ja sen ulkoasun samankaltaisuus, henkilökohtaisten sivujen kanssa on suurimmalle osalle opiskelijoista jo entuudestaan tuttua, sen käyttöönotto on helppoa, täytyy huomioida sekin että sivut saadaan heti aktiiviseen käyttöön, kun opiskelijoille ei tarvitse opettaa sen käyttöä juuri ollenkaan.

Sillä tarjotaan, ryhmälle yksinkertaisemmat ja helppokäyttöisemmät ominaisuudet samanaikaiseen tai yksityisesti tapahtuvaan viestittelyyn kuin mitä esim: moodle antaa. Se antaa myös mahdollisuuden yhteydenpitoon niin pikaviestillä kuin suunnitelmalliseen pitkäjänteiseen viestittelyyn, oman aikataulun mukaisesti.

Myös sisään kirjautumisen helppous ja sivujen muokattavuus omanlaisekseen ja linkitys omien sivujen yhteyteen auttavat opiskelijaa omaksumaan sivut helpommin.

Sivuilla voi helposti jakaa kuvia, tiedostoja ja linkkejä – luoda tapahtumia, asiakirjoja, kyselyitä, täytyy muistaa että suurin osa opiskelijoista tekee tätä jo omilla sivuillaan koko ajan.

Opiskelijoille se tarkoittaa omanlaisensa oppimispolun luomista ja helpottamaan heidän oppimistaan. (fasebook sivustot , creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi)

Muistettava on kuitenkin se, että kaikki materiaali jonka sivuille laitat on sen jälkeen fasebookin omaisuutta, muista kysyä myös omasta oppilaitoksesta saatko ladata opetusmateriaalia näille sivuille.

Itse olemme ratkaisseet tämän asian niin, että me olemme tehneet oman materiaalin käytettäväksi tähän tarkoitukseen. Opettajan työtä helpottaa sekin kun lähettäessämme sähköpostia, opiskelijat lukevat viestin yleensä heti kun ne saapuvat ja kommentoivat siihen yleensä pikaisesti, toki pystyn myös seuraamaan myöhemminkin kuka on viestin lukenut ja onko hän kommentoinut lukemaansa.

Ryhmä jonka kanssa perustimme ensimmäisenä fb- sivut, huomautti että pitäisimme sivut vain oman ryhmän kesken emmekä jakaisi niitä kenenkään muun ryhmän kanssa, siitä lähtien olemme pitäneet ryhmät suljettuina. Uusimmassa ryhmässä ei yhdellä opiskelijalla ollut luotuna fb-statusta eikä hän halunnut statusta luoda, sovimme hänen kanssaan että hän seuraa ryhmän toimintaa luokkakavereiden sivustoilta tai hänelle lähetetään sp- viestillä samat tehtävät.

Tässä yhteydessä keskustelimme mistä ja minkälaisesta keskustelufoorumista hän jää paitsi, keskustelimme samalla auttavatko sivut, sosiaalista ryhmäytymistä ja uusien ystävien, tuttavien hankinta paikkana. Mietimme sitäkin kuinka monipuolinen opiskelumuoto tämä on ja kuinka siinä otetaan huomioon erilaiset oppijat. Olen huomannut sivuston auttavan myös luokan ryhmäytymiseen, vieläpä niin että se nopeutuu.

TTS:n melkein jokaisella toimialalla on omat Fb -sivut, maarakennusalalla on kaksi erilaista sivustoa, toinen on tarkoitettu maarakennusalasta kiinnostuneille henkilöille, sivustot ovat hieman rennommat, kommentteja ja keskusteluja voi olla alan/asian vierestäkin.

Sivuille on kaikilla mahdollisuus lisätä video klippejä tai kuvia ja kommentoida toisten sinne tuomiaan julkaisuja. Tykkääjät ja kommentoijat ovat näillä sivuilla ryhmäläisten kavereita tai kavereitten ystäviä/tuttavia.(https://www.facebook.com/groups/ttsmaarakennus/.)

Toiset sivut ovat taas vähän hillitymmät jossa mainostamme oppilaitosta, koulutuksia ja kerromme missä tapahtumissa olemme paikalla, kerromme myös yritys vierailuista ja muista tämänkaltaisista asioista, tämän sivun kommentoijat ovat koneita maahan tuovat liikkeet, yritykset ja lisälaitteiden valmistajat. (https://www.facebook.com/TTSMaarakennusala)

Lähteet:

facebook sivustot , creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi

Verkkoympäristöt opettajan työssä - Heli Halonen

VERKKOYMPÄRISTÖJEN KÄYTÖN EDELLYTYKSIÄ

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa on lisääntynyt huomattavasti 2000-luvulla. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön vahvistaminen on Suomessa keskeinen koulutuspoliittinen tavoite. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö on osa laajempaa tietoyhteiskunnan kehitystä, joka avaa uusia mahdollisuuksia sosiaalisten kontaktien luomiseen, verkostoitumiseen, tiedon jakamiseen, viranomaisasiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä muihin elämänalueisiin. Tieto- ja viestintätekniikka on opetuskäytössä monipuolinen ilmiö, jota voidaan tarkastella useasta näkökulmasta. Näitä näkökulmia ovat muun muassa pedagoginen kehittäminen, verkostoituminen, käytön laajuus, sisältö, teknologia, koulun arki ja kulttuuri sekä vaikuttavuus. Tieto- ja viestintätekniikalla on myös haasteita. ne liittyvät muun muassa pedagogisiin kysymyksiin, asenteisiin ja osaamiseen, koulun arkeen ja laitekantaan. (Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä 2011, 5-7.)

Ammatillisella opettajalla on ulottuvillaan lukematon määrä erilaisia verkkoympäristöjä, joita on mahdollista hyödyntää opetuksessa. Voidaan puhua jopa runsauden pulasta tässä yhteydessä. Opettajan ei ole järkevää opetella kaikkien käyttöä eikä yrittää ottaa opetukseen mukaan kovin montaa uutta ympäristöä lyhyen ajan sisällä.Verkkoympäristön on oltava sopiva siihen opetustarkoitukseen, johon opettaja sitä on suunnitellut. Mielestäni oleellista verkkoympäristöjen käytössä on se, että opettaja on tarpeeksi hyvin perehtynyt ympäristön käyttöön. Opettajan on kyettävä sujuvasti itse toimimaan tässä ympäristössä sekä myös opastamaan oppijoita ympäristön käyttöön. Tällöin on helppo ottaa uusi ympäristö osaksi jokapäiväistä opetusta.

Verkkoympäristöjen käyttöönotossa on myös olellista, että opettaja pääsee kokeilemaan oppimansa verkkoympäristön käyttöä opetuksessa mahdollisimman pian perehdyttyään siihen. Osallistuin itse keväällä työnantajan järjestämään koulutukseen, jossa opettajaryhmälle opetettiin erilaisten verkkoympäristöjen käyttöä kuten kotisivujen tekoa, animoton käyttöä ja videon koostamista. Opetus oli laadukasta ja henkilökohtaista ja omaksuin opetetut ympäristöt sujuvasti. Koulutus oli kuitenkin ajallisesti minulle epäsuotuisassa kohdassa lukuvuotta. Keskityin keväällä pelkästää työssäoppijoiden ophjaukseen. Minulla ei ollut lähiopetusta tuolloin ja saamieni oppien vieminen opetukseen jäi syyslukukaudelle. Syksyn saapuessa olikin mielessä jo niin monta uutta asiaa, että uusien verkkoympäristöjen hyödyntäminen ei ollut ensimmäisenä mielessä.

Yhtenä reunaehtona erilaisten verkkoympäristöjen käytölle opetuksessa ovat käytössä vaadittavat laitteet ja ohjelmistot. Mikäli oppilaitoksessa on hankalaa päästä käyttämään tietokoneita tai niissä ei ole halutun verkkoympäristön edellyttämiä ohjelmistoja, on verkko-opetuksen toteuttaminen lähes mahdotonta. Oman kokemukseni mukaan laitteiden saatavuus ei ole ongelma, mutta ongelmia on tuottanut oppilaitoksen tietohallintopolitiikka, jonka mukaisesti tietyt opetusta hyvin tukevat ilmaisohjelmat eivät toimi oppilaitoksen laitteilla. Usein jopa jonkin videon katsomisen onnistumiseen tarvitaan atk-tukihenkilö paikalle, koska opettajien oikeudet oppilaitoksen verkossa ovat hyvin rajatut. 

Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä. Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt. Tilannekatsaus toukokuu 2011. Opetushallitus: Muistiot 2011:2.

http://www.oph.fi/download/132877_Tieto-_ja_viestintatekniikka_opetuskaytossa.pdf

Verkkoympäristöt opettajan työssä - Kristiina Muhonen

Verkko-opiskelua ammatillisessa koulutuksessa

Oman kokemukseni mukaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat pääsääntöisesti halukkaita ja innostuneita tiedon etsinnästä verkosta ja tehtävien tuottamisesta tietoteknisiä apuvälineitä käyttäen. Tiina Toivola (2013) selvitti tutkimuksessaan Innovatiivisesti verkossa ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia verkko-opetuksesta. Tutkimuksen mukaan opiskelijat kokivat verkko-opiskelun hyödyllisenä työskentelymuotona oman tulevaisuutensa kannalta. Verkko-opiskelussa on tärkeää opiskelijan itse ohjautuvuus. Tutkimuksen tulosten mukaan verkko-opiskelu on myös mahdollisuus yhteisölliseen oppimiseen. Verkko-opiskeluna toteutettavassa kurssissa on toki tärkeää, että tekninen toteutus ja ratkaisut toimivat.

Opetushallituksen tuottamia ammatillisen koulutuksen verkko-oppimateriaaleja löytyy osoitteesta http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/ammattikoulutus. Verkkokursseja löytyy niin hitsaamisesta kuin kannattavuudesta ja katetuotosta. Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevänä tutustuin lähemmin verkkokurssiin ” Kun ne kysyis mitä haluun” – vanhuksen valinnat voimavaraksi. Verkkokurssi löytyy osoitteesta http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/vanhustyo/. Verkkokurssin nimi jo herätti mielenkiintoni aihetta kohtaan. Verkkokurssia voi käyttää kokonaisuutena tai siitä voi opiskella osia. Oppimateriaali sisältää linkkejä ja kirjallisuuslähteitä eri näkökulmista ja sivustoilla navigointi oli helppoa. Oppimistehtävät oli rakennettu käytännönläheisiksi ja ne ohjaavat mielestäni hyvin opiskelijoita oppimaan lähihoitajan työssä tarvittavaa vanhustyön osaamista sekä löytämään vanhustyön kehittämishaasteita.

Lähteet:

Toivola, T. Innovatiivisesti verkossa. 20013. Kokemuksia verkostomaisesta toiminnasta Metropolia Ammattikorkeakoulun verkko-opetuskokeilussa. Pro gardu- tutkielma. Kasvatustieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/42161/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201309152300.pdf?sequence=1

Verkkoympäristöt opettajan työssä - Katja Nurminen

Facebook ohjauksen tukena.

2012 lähtien olen luonut FB-ryhmän aloittaville opiskelijaryhmille. Ryhmät ovat toimineet hyvin nopeana tiedotuskanavana ja tavaksi onkin muodostunut tiedottaa sekä sähköpostitse että FB-ryhmässä. Ryhmät ovat suljettuja niin, etteivät ulkopuoliset voi nähdä jäseniä tai ryhmän julkaisuja.

Alkuun jokaisessa opintoryhmässä on ollut aina muutama vastarannankiiski, mutta kun heidät saa houkuteltua ryhmään niin he alkavat kyllä sujuvasti käyttää sosiaalista mediaa. FB-ryhmä on toiminut myös vertaistuen kannalta hyvin, varsinkin ennen tutkintotilaisuuksia keskustelu on kiivasta ryhmässä.

Tulevaisuudessa tarvitsee miettiä, miten some-ryhmiä järjestelisi, onko edes järkevää luoda eri opintoryhmille FB-ryhmiä. Henkilökohtaistamisen kehityksen myötä opiskelijat eivät välttämättä osallistu opiskeluun varsinaisesti jonkin ”opintoryhmän” mukana yhteisessä aikataulussa vaan luovat omia opintopolkujaan.

Pitäisikö ennemmin luoda FB-ryhmä kullekin opintojaksolle (=tutkinnon osalle)? Etuna mm. tuutorointiajatus, jos ryhmästä ei poistettaisi ”vanhoja” opiskelijoita, he voisivat ohjata uusia oppilaita. Heikkoutena taas oppilaitoksessa sillä hetkellä olevien opiskelijoiden tiedottaminen –kaikesta ei voisi ryhmässä keskustella koska oppilaitoksen asiat eivät ole julkisia.

Mietintämyssyyn myös, että FB :ssa ei saisi olla yhdellä henkilöllä kahta profiilia. Aika monella opettajallakin on varmasti työprofiili ja henkilökohtainen profiili. Itse en mielelläni yhtä profiilia käyttämällä ottaisi sitä riskiä, että unohtaisin aina erikseen tarkistaa kunkin julkaisun yksityisyysasetukset. Voisiko ratkaisu olla se, että pitää ainoastaan henkilökohtaisen profiilin, mutta ei ”ota kaveriksi” kollegoja tai opiskelijoita ollenkaan, vaan liittyy erilaisiin ryhmiin mm. työtoverit ja opiskelijoille tarkoitetut ryhmät.

Useampaa sosiaalisen median kanavaa (Instagram, Twitter jne..) en aio ottaa opetuksessa käyttöön, aikuisopiskelijoilla kun on nytkin välillä ”infoähky” pelkästään Facebookista, Moodlen kurssialustoista ja sähköpostista.

Verkkoympäristöt opettajan työssä - Pentti Sallinen

Facebookin käyttö opetuksen tukena tuntui ensin vieraalta ajatukselta. Haasteena oli tietosuojan ja muiden uhkakuvien huomioon ottaminen sekä opiskelijoiden kiinnostus ko. oppimisympäristöön. Haastateltuani kolmannen vuosikurssin oppilaita, voisivatko he käyttää facebook- ympäristöä opiskeluun, olivat vastaukset pääsääntöisesti myönteisiä. Perusteluina oli tavoitettavuus ja tehtävien ajankäytön/suorittamisen hallinta. Myös opettamani NAO-ryhmän kommentit olivat samansuuntaisia. Verkko opetus on haaste opettajalle osaamisen muodossa. Käyttämällä monipuolisia pedagogisia malleja voidaan varmistaa oppilaiden kiinnostus opetettavaan asiaan. Tehtävien muotoilu mahdollisimman selkeään muotoon edistää oppimista ja tehtävien ymmärtämistä.

Facebookin käyttö verkkolopetuksessa innostaa opiskelijaa oppimiseen ja tiedon sisäistämiseen.  Opettajan rooli ohjauksessa korostuu sillä opiskelijat suorittavat itsenäisesti annetut tehtävät. Opiskelijoiden yksilölliset valmiudet käyttää somea opiskeluun vaatii harjoittelua ja myös vaihtoehtoja tehtävien suorittamiseen. Opettajien verkko opetukseen kouluttautumista pitää tehostaa monipuolisesti että heidän tiedot ja taidot vastaisivat tämän päivän odotuksia.

Facebookin puutteena on tehtävän antoa rajoittava tekijä. Laskennallisten tehtävien suorittaminen ja ratkaisu on hankalaa ohjelmiston valmiuksien puuttuessa.

Opetusmuoto vaatii onnistuakseen kaikkien opiskelijoiden liittymistä ko. palveluun. Joka vaatisi koululta verkko-opetukseen panostamista laitteiden ja ohjelmien muodossa.
Facebookin  käyttö oppimisalustana on tulevaisuuden keino edistää oppimista kouluissa.

Lähde: www.virtuaaliamk.net/facebook.html