maanantai 24. marraskuuta 2014

Verkkoympäristöt opettajan työssä - Heli Halonen

VERKKOYMPÄRISTÖJEN KÄYTÖN EDELLYTYKSIÄ

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa on lisääntynyt huomattavasti 2000-luvulla. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön vahvistaminen on Suomessa keskeinen koulutuspoliittinen tavoite. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö on osa laajempaa tietoyhteiskunnan kehitystä, joka avaa uusia mahdollisuuksia sosiaalisten kontaktien luomiseen, verkostoitumiseen, tiedon jakamiseen, viranomaisasiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä muihin elämänalueisiin. Tieto- ja viestintätekniikka on opetuskäytössä monipuolinen ilmiö, jota voidaan tarkastella useasta näkökulmasta. Näitä näkökulmia ovat muun muassa pedagoginen kehittäminen, verkostoituminen, käytön laajuus, sisältö, teknologia, koulun arki ja kulttuuri sekä vaikuttavuus. Tieto- ja viestintätekniikalla on myös haasteita. ne liittyvät muun muassa pedagogisiin kysymyksiin, asenteisiin ja osaamiseen, koulun arkeen ja laitekantaan. (Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä 2011, 5-7.)

Ammatillisella opettajalla on ulottuvillaan lukematon määrä erilaisia verkkoympäristöjä, joita on mahdollista hyödyntää opetuksessa. Voidaan puhua jopa runsauden pulasta tässä yhteydessä. Opettajan ei ole järkevää opetella kaikkien käyttöä eikä yrittää ottaa opetukseen mukaan kovin montaa uutta ympäristöä lyhyen ajan sisällä.Verkkoympäristön on oltava sopiva siihen opetustarkoitukseen, johon opettaja sitä on suunnitellut. Mielestäni oleellista verkkoympäristöjen käytössä on se, että opettaja on tarpeeksi hyvin perehtynyt ympäristön käyttöön. Opettajan on kyettävä sujuvasti itse toimimaan tässä ympäristössä sekä myös opastamaan oppijoita ympäristön käyttöön. Tällöin on helppo ottaa uusi ympäristö osaksi jokapäiväistä opetusta.

Verkkoympäristöjen käyttöönotossa on myös olellista, että opettaja pääsee kokeilemaan oppimansa verkkoympäristön käyttöä opetuksessa mahdollisimman pian perehdyttyään siihen. Osallistuin itse keväällä työnantajan järjestämään koulutukseen, jossa opettajaryhmälle opetettiin erilaisten verkkoympäristöjen käyttöä kuten kotisivujen tekoa, animoton käyttöä ja videon koostamista. Opetus oli laadukasta ja henkilökohtaista ja omaksuin opetetut ympäristöt sujuvasti. Koulutus oli kuitenkin ajallisesti minulle epäsuotuisassa kohdassa lukuvuotta. Keskityin keväällä pelkästää työssäoppijoiden ophjaukseen. Minulla ei ollut lähiopetusta tuolloin ja saamieni oppien vieminen opetukseen jäi syyslukukaudelle. Syksyn saapuessa olikin mielessä jo niin monta uutta asiaa, että uusien verkkoympäristöjen hyödyntäminen ei ollut ensimmäisenä mielessä.

Yhtenä reunaehtona erilaisten verkkoympäristöjen käytölle opetuksessa ovat käytössä vaadittavat laitteet ja ohjelmistot. Mikäli oppilaitoksessa on hankalaa päästä käyttämään tietokoneita tai niissä ei ole halutun verkkoympäristön edellyttämiä ohjelmistoja, on verkko-opetuksen toteuttaminen lähes mahdotonta. Oman kokemukseni mukaan laitteiden saatavuus ei ole ongelma, mutta ongelmia on tuottanut oppilaitoksen tietohallintopolitiikka, jonka mukaisesti tietyt opetusta hyvin tukevat ilmaisohjelmat eivät toimi oppilaitoksen laitteilla. Usein jopa jonkin videon katsomisen onnistumiseen tarvitaan atk-tukihenkilö paikalle, koska opettajien oikeudet oppilaitoksen verkossa ovat hyvin rajatut. 


Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä. Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt. Tilannekatsaus toukokuu 2011. Opetushallitus: Muistiot 2011:2.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti