Verkko-opetus ja
erilaiset opetus-, opiskelu- ja oppimisympäristöt ovat olennainen osa uudistuvaa
kasvatusta, koulutusta ja yliopisto-opetusta. Uudistuakseen ne tarvitsevat
tutkimuksen tukea. Keskeisenä haasteena on ollut kehittää verkkoympäristössä
toimivia opetusmenetelmiä, uusia työtapoja ja toimintakulttuuria.
Kestävän kehityksen
edistäminen on olennainen ja kiinteä osa suomalaisen koulutuspolitiikan tavoitteita.
Suomen hallitus linjaa ja tähdentää, että kestävä kehitys riippuu
koulutuksesta, tutkimuksesta ja innovaatiosta. Meillä on laadittu kansallinen
strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä
(2005–2014) varten. Myös kansallinen innovaatiostrategia (2008) korostaa
voimakkaasti kestävän kehityksen edellyttämää innovatiivisten
oppimisympäristöjen muodostamista. Pedagogiikan tärkeys korostuu kestävän
kehityksen edistämisessä koulutuksessa. Kestävää kehitystä edistävää pedagogiikkaa
luonnehtivat esimerkiksi kriittinen ajattelu ja ongelmaperustainen oppiminen,
autenttinen sekä ennen kaikkea opiskelija- ja oppimiskeskeinen lähestymistapa.
Koulutuksessa tulee hyödyntää sellaisia pedagogisia toimintatapoja ja
ratkaisuja, jotka vahvistavat korkeatasoista ajattelua sekä dialogista ja
problematisoivaa oppimista. Opettajien tulee käyttää 21. vuosisadan
pedagogiikkoja, opetusmenetelmiä ja arviointia. Heidän tulee lisätä
yhteisöllistä työskentelyä ja yhteistyötä sekä luokan sisällä että ympäröivään
yhteiskuntaan ja luoda verkostoja ja kumppanuuksia myös globaalilla tasolla.
E-learning tulee tässä mahdollisuudeksi ja avuksi. Opettajien ammatillinen
kehittyminen edellyttää verkko-opetustaitojen ja tieto- ja viestintäteknologian
opetuskäytön hallitsemista, joka on 21. vuosisadan opettajilta vaadittava taito.
Yksi esimerkki kestävää kehitystä edistävästä
verkkopedagogiikan tutkimus- ja kehitystyöstä on autenttisen ja
työelämäläheisen oppimisen lähestymistapa verkko-opetuksessa. Se korostaa
esimerkiksi seuraavia näkökohtia, jotka on liitetty kestävää kehitystä tukeviin
pedagogisiin malleihin ja ratkaisuihin: yhteinen tiedonrakentelu ja
ongelmanratkaisu, opiskelijakeskeisyys, reflektiivinen ja kriittinen ajattelu,
monitieteisyys ja -ammatillisuus, opetuksen kiinteä yhteys arjen tilanteisiin,
teorian ja käytännön vuoropuhelu.
Johtamiskulttuurimme on päivitettävä vastaamaan noihin tarpeisiin, jotka syntyvät tästä ajasta ja sen ilmiöistä. Kyse on ihmisten, verkostojen ja yhteisöjen johtamisesta yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Opettaminen ja opiskeleminen perustuvat perinteisesti läsnäoloon: opettaja opettaa luokan edessä tai modernimmin ohjaa pienryhmien työskentelyä. Opettajat ja oppilaat ovat samaan aikaan läsnä samassa paikassa. Tähän olemme oppineet ja näin olen työskennellytkin omassa opettajan työssäni aikaisemmin. Digitaalisuus ei ole itseisarvo, maailma muuttuu ja teknologian kehityksen myötä tapamme oppia on muuttumassa.
Johtamiskulttuurimme on päivitettävä vastaamaan noihin tarpeisiin, jotka syntyvät tästä ajasta ja sen ilmiöistä. Kyse on ihmisten, verkostojen ja yhteisöjen johtamisesta yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Opettaminen ja opiskeleminen perustuvat perinteisesti läsnäoloon: opettaja opettaa luokan edessä tai modernimmin ohjaa pienryhmien työskentelyä. Opettajat ja oppilaat ovat samaan aikaan läsnä samassa paikassa. Tähän olemme oppineet ja näin olen työskennellytkin omassa opettajan työssäni aikaisemmin. Digitaalisuus ei ole itseisarvo, maailma muuttuu ja teknologian kehityksen myötä tapamme oppia on muuttumassa.
Isännöinnin
ja kiinteistöpalveluiden koulutuksissa olemme siirtymässä oman tiimini kanssa
verkossa toteutettavaan opetukseen. Emme kuitenkaan kokonaan siirry
verkko-opetukseen vaan rinnalla toteutetaan edelleen lähipäiviä luokassa ja
käytännön harjoituksissa. Verkko-opetuksessa
käytämme Moodlea ja olemme sinne luoneet koulutuksen lähipäivien sisällöt ja
tehtävät yhdelle kurssipohjalle ja toiselle olemme luoneet tutkintosuorituksiin
liittyvät materiaalit ja ohjeet.
Olen
nauhoittanut tutkintosuorituksiin liittyvää ohjeistusta ja perehdytystä
tutkinnon perusteisiin ja nauhoitus on liitetty Moodleen
tutkintomateriaaleihin. Opiskelijat voivat käydä sen sieltä katsomassa silloin
kun se heille sopii tai jos haluavat kerrata miten joku kohta tulisi esim. tutkintosuoritussuunnitelmassa täyttää. Tämän materiaalin nauhoittamiseen menee
aikaa n. yksi päivä. Materiaalin nauhoituksen hyötynä on, että opiskelija voi käydä
katsomassa videon milloin se hänelle sopii, kaikki saavat saman tasalaatuisen
tiedon ja nauhoituksia on helppo muuttaa asioiden ja tiedon muuttuessa. Aikaa
jää myös muuhun kehittämiseen ja ohjaukseen.
Työpaikkaohjaajille
olemme jakaneet käyttäjätunnukset Moodle oppimisalustaan. Näin he voivat seurata
reaaliaikaisesti nauhoitettujen materiaalien ja videoklippien kautta opintojen
etenemistä sekä tutkintosuoritusten ohjeistusta. Tästä on tullut positiivista
palautetta työpaikkaohjaajilta. He eivät ole sidottuja aikataulullisesti, vaan
voivat käydä heille sopivana aikana tutustumassa materiaaleihin ja
ohjeistuksiin.
Henkilökohtaistamiskeskusteluja
olen muutaman opiskelijan kanssa suorittanut Lyncin välityksellä. Kokemuksena
voin todeta sen toimivan hyvin. Kestävän kehityksen ajatuskin toteutuu koska ei
tarvitse matkustaa toiselle paikkakunnalle ja ajankäyttö on hallitumpaa ja järkevää
sekä säästämme paperia tallentamalla dokumentit pilvipalvelimeen.
Tutkintosuoritusten
suunnitelmat ja ilmoittautumiset hoidamme kaikki sähköisesti isännöinnin
ammattitutkinnossa, ja kiinteistöpalveluiden tutkinnoissa ollaan siirtymässä
samanlaiseen käytäntöön. Käytämme Optima-verkkopohjaa tutkintotoimikunnan ja
oppilaitoksen välisessä tiedon siirrossa. Oppilaitoksena tallennan
tutkintosuoritusten yhteenvedot, arvioitsijalistat ja esitykset hyväksytyistä
tutkintosuorituksista hyväksyttäväksi tutkintotoimikunnalle Optimaan. Optimasta on luettavissa toimikunnan
ajankohtaiset tiedotteet, kokouspäivämäärät ja järjestettävät tilaisuudet sekä
oppilaitokset, joilla on kyseisen tutkinnon järjestämissopimukset.
Suoritin
Sosiaalisen ja ekologisen kestävän kehityksen vieminen opetukseen ja
oppilaitokseen täydennyskoulutuksen Turun ammattikorkeakoulussa 28.2 –
10.10.2014 välisenä aikana. Koulutuksen sisältönä oli vastuullinen liiketoiminta
ja eettinen tehokkuus 2010, vastuullisen yrityksen turvallisuus ja viestintä,
materiaali – ja energiatehokkuus, työhyvinvointi ja reilu johtaminen,
vastuullisuuden mittarit ja indikaattorit sekä hiilijalanjäljen laskenta sekä
kehittämisprojekti.
Lähteet:
Aarnio, H. 1999.
Dialogia etsimässä. Opettajaopiskelijoiden dialogin
kehittyminen tieto- ja
viestintäteknistä ympäristöä varten. Tampereen
yliopiston
opettajankoulutuslaitos. Acta Universitatis Tamperensis
676.
VERKKO-OPETUKSEN
HAASTEITA
Pedagogisia
malleja didaktisessa verkkoympäristössäKirja perustuu Helsingin ja
Lapin yliopistojen tutkimus- ja
kehittämisprojektiin
HelLa (2001–2003).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti