torstai 27. marraskuuta 2014

Verkkoympäristöt opettajan työssä - Taina Kunttu

Verkko-opetus ja erilaiset opetus-, opiskelu- ja oppimisympäristöt ovat olennainen osa uudistuvaa kasvatusta, koulutusta ja yliopisto-opetusta. Uudistuakseen ne tarvitsevat tutkimuksen tukea. Keskeisenä haasteena on ollut kehittää verkkoympäristössä toimivia opetusmenetelmiä, uusia työtapoja ja toimintakulttuuria.

Kestävän kehityksen edistäminen on olennainen ja kiinteä osa suomalaisen koulutuspolitiikan tavoitteita. Suomen hallitus linjaa ja tähdentää, että kestävä kehitys riippuu koulutuksesta, tutkimuksesta ja innovaatiosta. Meillä on laadittu kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä (2005–2014) varten. Myös kansallinen innovaatiostrategia (2008) korostaa voimakkaasti kestävän kehityksen edellyttämää innovatiivisten oppimisympäristöjen muodostamista. Pedagogiikan tärkeys korostuu kestävän kehityksen edistämisessä koulutuksessa. Kestävää kehitystä edistävää pedagogiikkaa luonnehtivat esimerkiksi kriittinen ajattelu ja ongelmaperustainen oppiminen, autenttinen sekä ennen kaikkea opiskelija- ja oppimiskeskeinen lähestymistapa. Koulutuksessa tulee hyödyntää sellaisia pedagogisia toimintatapoja ja ratkaisuja, jotka vahvistavat korkeatasoista ajattelua sekä dialogista ja problematisoivaa oppimista. Opettajien tulee käyttää 21. vuosisadan pedagogiikkoja, opetusmenetelmiä ja arviointia. Heidän tulee lisätä yhteisöllistä työskentelyä ja yhteistyötä sekä luokan sisällä että ympäröivään yhteiskuntaan ja luoda verkostoja ja kumppanuuksia myös globaalilla tasolla. E-learning tulee tässä mahdollisuudeksi ja avuksi. Opettajien ammatillinen kehittyminen edellyttää verkko-opetustaitojen ja tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön hallitsemista, joka on 21. vuosisadan opettajilta vaadittava taito.

Yksi esimerkki kestävää kehitystä edistävästä verkkopedagogiikan tutkimus- ja kehitystyöstä on autenttisen ja työelämäläheisen oppimisen lähestymistapa verkko-opetuksessa. Se korostaa esimerkiksi seuraavia näkökohtia, jotka on liitetty kestävää kehitystä tukeviin pedagogisiin malleihin ja ratkaisuihin: yhteinen tiedonrakentelu ja ongelmanratkaisu, opiskelijakeskeisyys, reflektiivinen ja kriittinen ajattelu, monitieteisyys ja -ammatillisuus, opetuksen kiinteä yhteys arjen tilanteisiin, teorian ja käytännön vuoropuhelu. 


Johtamiskulttuurimme on päivitettävä vastaamaan noihin tarpeisiin, jotka syntyvät tästä ajasta ja sen ilmiöistä. Kyse on ihmisten, verkostojen ja yhteisöjen johtamisesta yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Opettaminen ja opiskeleminen perustuvat perinteisesti läsnäoloon: opettaja opettaa luokan edessä tai modernimmin ohjaa pienryhmien työskentelyä. Opettajat ja oppilaat ovat samaan aikaan läsnä samassa paikassa. Tähän olemme oppineet ja näin olen työskennellytkin omassa opettajan työssäni aikaisemmin. Digitaalisuus ei ole itseisarvo, maailma muuttuu ja teknologian kehityksen myötä tapamme oppia on muuttumassa.

Isännöinnin ja kiinteistöpalveluiden koulutuksissa olemme siirtymässä oman tiimini kanssa verkossa toteutettavaan opetukseen. Emme kuitenkaan kokonaan siirry verkko-opetukseen vaan rinnalla toteutetaan edelleen lähipäiviä luokassa ja käytännön harjoituksissa. Verkko-opetuksessa käytämme Moodlea ja olemme sinne luoneet koulutuksen lähipäivien sisällöt ja tehtävät yhdelle kurssipohjalle ja toiselle olemme luoneet tutkintosuorituksiin liittyvät materiaalit ja ohjeet.

Olen nauhoittanut tutkintosuorituksiin liittyvää ohjeistusta ja perehdytystä tutkinnon perusteisiin ja nauhoitus on liitetty Moodleen tutkintomateriaaleihin. Opiskelijat voivat käydä sen sieltä katsomassa silloin kun se heille sopii tai jos haluavat kerrata miten joku kohta tulisi esim. tutkintosuoritussuunnitelmassa täyttää. Tämän materiaalin nauhoittamiseen menee aikaa n. yksi päivä. Materiaalin nauhoituksen hyötynä on, että opiskelija voi käydä katsomassa videon milloin se hänelle sopii, kaikki saavat saman tasalaatuisen tiedon ja nauhoituksia on helppo muuttaa asioiden ja tiedon muuttuessa. Aikaa jää myös muuhun kehittämiseen ja ohjaukseen.

Työpaikkaohjaajille olemme jakaneet käyttäjätunnukset Moodle oppimisalustaan. Näin he voivat seurata reaaliaikaisesti nauhoitettujen materiaalien ja videoklippien kautta opintojen etenemistä sekä tutkintosuoritusten ohjeistusta. Tästä on tullut positiivista palautetta työpaikkaohjaajilta. He eivät ole sidottuja aikataulullisesti, vaan voivat käydä heille sopivana aikana tutustumassa materiaaleihin ja ohjeistuksiin.

Henkilökohtaistamiskeskusteluja olen muutaman opiskelijan kanssa suorittanut Lyncin välityksellä. Kokemuksena voin todeta sen toimivan hyvin. Kestävän kehityksen ajatuskin toteutuu koska ei tarvitse matkustaa toiselle paikkakunnalle ja ajankäyttö on hallitumpaa ja järkevää sekä säästämme paperia tallentamalla dokumentit pilvipalvelimeen.

Tutkintosuoritusten suunnitelmat ja ilmoittautumiset hoidamme kaikki sähköisesti isännöinnin ammattitutkinnossa, ja kiinteistöpalveluiden tutkinnoissa ollaan siirtymässä samanlaiseen käytäntöön. Käytämme Optima-verkkopohjaa tutkintotoimikunnan ja oppilaitoksen välisessä tiedon siirrossa. Oppilaitoksena tallennan tutkintosuoritusten yhteenvedot, arvioitsijalistat ja esitykset hyväksytyistä tutkintosuorituksista hyväksyttäväksi tutkintotoimikunnalle Optimaan.  Optimasta on luettavissa toimikunnan ajankohtaiset tiedotteet, kokouspäivämäärät ja järjestettävät tilaisuudet sekä oppilaitokset, joilla on kyseisen tutkinnon järjestämissopimukset.

Suoritin Sosiaalisen ja ekologisen kestävän kehityksen vieminen opetukseen ja oppilaitokseen täydennyskoulutuksen Turun ammattikorkeakoulussa 28.2 – 10.10.2014 välisenä aikana. Koulutuksen sisältönä oli vastuullinen liiketoiminta ja eettinen tehokkuus 2010, vastuullisen yrityksen turvallisuus ja viestintä, materiaali – ja energiatehokkuus, työhyvinvointi ja reilu johtaminen, vastuullisuuden mittarit ja indikaattorit sekä hiilijalanjäljen laskenta sekä kehittämisprojekti.

Lähteet:
Aarnio, H. 1999. Dialogia etsimässä. Opettajaopiskelijoiden dialogin
kehittyminen tieto- ja viestintäteknistä ympäristöä varten. Tampereen
yliopiston opettajankoulutuslaitos. Acta Universitatis Tamperensis
676.

VERKKO-OPETUKSEN HAASTEITA
Pedagogisia malleja didaktisessa verkkoympäristössäKirja perustuu Helsingin ja Lapin yliopistojen tutkimus- ja
kehittämisprojektiin HelLa (2001–2003).



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti