Miten sosiaalista mediaa voi soveltaa oppimisen tukena?

Klikkaa kuvat suuremmaksi!

Miten verkko voi edistää oppimista?

Opettajan on hyvä ensin selvittää oma ihmis- ja oppimiskäsityksensä. Niiden sisäistäminen auttaa valitsemaan oppimiselle oikeat ja otolliset mallit, menetelmät sekä välineet. Verkon lukemattomat työkalut ovat osa tätä kokonaisuutta.

Humanistinen ihmiskäsitys kunnioittaa ihmistä ja sivistystä. Opiskelija nähdään itseohjautuvana, luovana, aktiivisena ja kehittyvänä tiedon etsijänä, analysoijana sekä uuden tiedon tuottajana. Maslowin tarvehierarkian mukaan korkeimmalla tasolla ovat itsensä toteuttamisen tarpeet. Meillä kaikilla on siis tarve kehittää itseämme. Onnistuessamme saamme sisäistä tyydytystä. Tämä tarjoaa otollisen maaperän opiskelulle ja oppimiselle.

Jokainen konstruoi oppiessaan omat tietorakenteensa, mutta tarvitsee palautteen saamiseksi peilipintoina muita ihmisiä: vertaisia, opettajia, työpaikkaohjaajia, esimiehiä, asiakkaita jne. Parhaimmillaan oppiminen on sosiokonstruktiivinen prosessi, jossa tietoa etsitään, vertaillaan, käytetään, muokataan ja tuotetaan yhteistyönä  - yhteisöllisesti. Oppimisen teorioita voi kerrata esimerksi TYT:n Verkko-tutor -sivustosta.

Oppimisen aineistoja voivat tuottaa sekä opettajat, opiskelijat, kustantajat että yritykset. Klikkaa kuva suuremmaksi!

Chydenius-instituutissa on laadittu ohjeet verkkokurssien suunnittelijalle. Verkkoluotsiksi nimetty palvelu auttaa suunnittelemaan ja toteuttamaan toimivia verkkokursseja.

Edellä kuvattuun oppimisympäristöön istuvat hyvin verkon monet työkalut. Verkko tarjoaa lähes rajattoman laajat mahdollisuudet ja oppimisympäristöt, jotka vapauttavat opiskelijat ainakin osittain ajan ja paikan kahleista. Toisaalta esimerkiksi reaaliaikaiset videoneuvottelut sekä chattailyt edellyttävät yhtäaikaista paikallaoloa verkossa.

Internetin työkaluilla voidaan edistää yhteisöllistä oppimista monella eri tavalla, reaaliajassa ja aikaan sitoutumatta:

• videoneuvottelut ja -luennot (Skype, Adobe Connect, Webex, Lync, TeamSpeak)
• 3-ulotteinen oppimisympäristö (Second Life)
• oppimispelit verkossa
• kirjastojen tietokannat kuten Nelli-portaali
• Senja opettaa hauskasti ruotsia. Palittu Facebook-aineisto.

Oppimisen tehosteet

Voisimme tarjota oppimiseen erilaisia taustamusiikkejä, josta voi valita mielensä ja mielialansa mukaan. Monilla musiikin rytmi auttaa mieleen painamista ja oppimista.

King Of The Ages - Acoustic by The Liss is licensed under a  Creative Commons Licence.

Pohdimme millainen olisi ihanteellinen verkkoaineisto rakenteeltaan. Päädyimme tällaiseen perusrakenteeseen. Esimerkki on opintojaksosta Opetus- ja ohjausmenetelmät.


Parhaat opettajat opettavat verkossa

Verkkoon voidaan tallentaa parhaiden opettajien opetus ja jakaa sitä ympäri maailmaa. Hyvänä esimerkkinä on amerikkalainen tekninen yliopisto MIT, jonka kaikki aineistot ovat vapaasti katseltavissa verkossa. Alla esimerkkinä johdantoluento aiheesta Tietojenkäsittelytiede ja ohjelmointi. Tästä linkistä pääset ko kurssin sivuille. Suomalaisia verkkokouluja on kerätty tähän blogiin. 



Verkko mahdollistaa monimediaisen esitystavan eli voimme käyttää tekstiä, kuvaa, ääntä, musiikkia, videota ja animaatioita oppimisen apuna. Esimerkkinä animoitu video, jossa kuvataan tietoliikenteeseen liittyvän TCP/IP-protokollan toimintaa.



HAMK:n AOKK:ssa kehitetty 3-ulotteinen Pedagoginen tähtitaivas, josta pääset tutustumaan pedagogisiin malleihin ja menetelmiin. Kuvauksessa on käytetty Wikipediaa ja YouTube-videoita.

Miten oppimisalustaa käytetään oppimisen tukena?

Oppimisalustalle on useita englanninkielisä vastineita:

• Learning Management System (LMS)
• Learning Content Management Systems (LCMS)
• Course Management System (CMS)
• Virtual Learning Environment (VLE)

Tyypillisesti oppimisalustassa voi

• tallentaa aineistoja
• jakaa materiaaleja
• osallistua verkkokeskusteluihin
• keskustella chatissä
• toimia yksin tai ryhmissä
• käyttää vertaistukea
• lähettää tiedotteita
• laatia ja tehdä oppimistehtäviä
• järjestää tenttejä
• arvioida opiskelijan töitä
• antaa palautetta.

Oppimisalustan ominaisuuksina saattaa olla lisäksi esimerkiksi:

• wiki yhteiseen tekstintuottamiseen
• kalenterit oppimisprosessin hallintaan
• sanastojen laadinta
• tietokanta
• mobiiliversiot.

Finnairin GATE-alusta

Vertailimme oppilaitosalustoja Finnairin käyttämään GATE-ohjelmistoon. Finnairilla kaikki aineistot ovat englannin kielisiä. Alustaa käytetään ympäri maailmaa, joten sen tulee toimia myös hitailla yhteyksillä. Esimerkiksi videoiden käyttö on jouduttu minimoimaan. Käyttöliittymien näkymät ovat aina samoja. Yksinkertaisuus on valttia! Finnairin alustalle tulee jäädä viranomaisia varten jälki kaikesta, mitä on tehty. EU-määräykset on otettava huomioon. Testeissä osallistujan pitää saada vähintään 80 % vastauksista oikein.

Tutkimuksen mukaan sote-alan opiskelijat kaipaavat oppimisalustalta:

• helppoa käyttöä
• selkeyttä rakenteeseen
• materiaalien tiivistämistä
• vertaistukea
• kaikkien opettajien mukanaoloa
• rauhallisia verkkotenttejä
• oppimisen edistämistä.

Vaarana opiskelijat näkevät entistä suuremman infoähkyn, jos aineistoja kasataan ja tarjotaan mielinmäärin.

Tutkimus Oulun amk:ssa

Janne Honkavuori (2011) vertaili opinnäytetyössään Oppimisalustaksi Oiva, Optima vai Moodle näiden kolmen vaihtoehdon käyttöä erään opintojakson apuna. OIVA on pikemminkin opiskelijaportaali kuin oppimisalusta. Honkavuori esitti näiden kolmen vaihtoehdon ominaisuudet taulukossa. Klikkaa kuva suuremmaksi!

Sosiaalisen median välineet

Raskaiden oppimisalustojen rinnalle tai tilalle on otettu sosiaalisen median maksuttomia välineitä, kuten

• wikit
• blogit
• YouTube-videot
• käsitekartat
• nettikokoukset ja -luennot.

Näiden varaan opettaja pystyy yhdessä opiskelijoidensa kanssa rakentamaan monipuolisen oppimisympäristön. Esimerkiksi blogeihin on saatavilla runsaasti erilaisia vimpaimia (vidget, gadget), joilla voi elävöittää ja helpottaa ohjelman käyttöä. Yksi tärkeä toiminto on RSS-syötteet, joilla käyttäjät saavat tuoreimmat artikkelit heti luettavakseen.