Verkkoympäristöjen verkossa: Mitä opimme?

Kokemuksia ja yhteenvetoa Verkkoympäristöt-opintojaksosta Espoon OSPE PM14-ryhmässä

Tuoreet Käydenpunojan pedagogiikan opettajaopiskelijat pääsivät käsiksi oppimisperusteiseen ”learning by teaching” menetelmään jo ensimmäisinä lähipäivinä. Ohjaajaopettajat antoivat opintopiirin valintaan ytimekkään evästyksen: ”voi valita sen opintopiirin, jonka aihepiirin tuntee parhaiten, jolloin pääsee helpoimmalla. Voi myös valita sen, joka on mahdollisimman vieras, jolloin voi oppia paljon”.

Oppimiskysymysten alustus

Ohjaajaopettaja oli alustavasti jäsentänyt ideoita oppimiskysymysten aiheiksi ja valmensi opintopiirin jalostamaan näitä ideoita pidemmälle sekä alustamaan oppimiskysymysten esittelyn. Opettajaopiskelijoilla ei tässä vaiheessa opintoja ollut vielä selkeää käsitystä siitä, mitä jakso sisältää saati mitä jakson suorittaminen vaatii ja lisäksi opettajaopiskelijat olivat tässä vaiheessa toisilleen vieraita. Niinpä opintopiiri sai käyttää luovuuttaan, jotta ryhmäytyminen alkaisi positiivisessa hengessä. Hyvä henki puolestaan innostaisi tarttumaan haasteisiin, tuumittiin.

Siispä ryhdyttiin leikkimään! Kukin oppimiskysymys aukesi luokan nähtäväksi yksitellen salasanalla ja salasanat aukesivat pöytäryhmittäin kanssaopiskelijoiden nimiä muistamalla. Kysymykset aukesivat toinen toisensa jälkeen kunnes kaikki pöytäryhmät oli käyty läpi ja kaikkien nimet muistettu oikein. Näin saatiin samalla esiteltyä oppimiskysymykset että tutustuttua samalla paremmin toisiimme. Eikä naurua luokasta puuttunut!

Huutokauppa

Opettajaopiskelijat jaettiin pareihin ja oppimiskysymykset jaettiin pareille yksitellen huutokaupalla. Koska verkkoympäristöt oli ensimmäinen alkava opintojakso, huutokauppa oli kohtuullisen reilu tapa jakaa kysymyksiä. Havaittiin, että opintopiiriltä vaadittiin silti jämäkkyyttä, jotta voitiin edetä kysymys kerrallaan. Silti kaikille halukkaille ei riittänyt oppimiskysymyksiä. Pohdittiin, miten opiskelijoiden aktiivisuuden ohittaminen tällä tavalla vaikuttaisi jatkossa opiskelumotivaatioon? Entä miten jakaa oppimiskysymykset reilusti tulevilla opintojaksoilla, kun muuttuvia tekijöitä tulee lisää?

Oppimiskysymysten jakoperusteissa olisi huomioitava ainakin seuraavat tekijät:

•  Perusvaatimukset: vähintäänkin tieto siitä, kuinka monta oppimiskysymystä opettajaopiskelijan on tehtävä koko opintojakson aikana opinnoista suoriutuakseen.
• Opettajaopiskelijoiden tasapuolinen eteneminen huomioiden se, onko joku aikeissa edetä keskimääräistä nopeammalla tai hitaammalla aikataululla.
• Mahdollisuudet läsnäoloon: esimerkiksi Espoon alueryhmän lähiopintojen sijoittaminen samanaikaisesti pääkaupunkiseudun syyslomapäivien kanssa asettaa suuria haasteita perheellisille opiskelijoille.

Opintojakson eteneminen

Opintopiiri koki esitetyt opintojakson vaatimukset epäselviksi ja koetti osaltaan luoda pareille selkeän, Köydenpunojan pedagogiikan mukaisen etenemistavoitteen. Aluksi kerrattiin kunkin oppimiskysymyksen tavoitteet ja arviointikohteet, jonka jälkeen selvitettiin sen ydinkohdat kronologisessa järjestyksessä:

1. Opintojakso aloitettiin kaikille yhteisellä blogitentillä, jonka tarkoitus oli perehdyttää opettajaopiskelijat edellisen kurssin tuottamiin aineistoihin voidakseen tämän pohjalta tuottaa uutta oppimateriaalia. Blogitentin kysymyksiin oli helppo vastata oikein, mikäli oli etukäteen lukenut Köydenpunojan portaalin blogit. Näin tentti jatkoi tedellisen kurssin aloittamaa köydenpunontaa.
2.  Kukin opintopari tutustui itsenäisesti opinto-oppaassa lueteltuun lähdekirjallisuuteen.
3. Jokaiselle oppimiskysymykselle tehtiin Moodleen oma alakansio, jossa määriteltiin oppimiskysymyksen tavoitteet ja vaatimukset. Jokaisen kysymyksen yhteydessä oli myös keskustelupalsta, jossa sai kommunikoida opintopiirin ja ohjaajaopettajan kanssa. 
4. Opintoparit pitivät oppituntinsa lähipäivien aikana ja niiden sisällöt yllättivät opintopiirin positiivisesti! Parien oppitunnit olivat huolellisesti valmisteltuja ja hyvin toteutettuja. Ne virittivät upeita keskusteluja, herättivät mielenkiintoisia kysymyksiä sekä kirvoittivat asiantunteviin vastauksiin ja toivat hienosti esiin opiskelijoiden omaa osaamistaustaa. Opintopareille annettiin välittömästi oppitunnin jälkeen suullisen palautteen lisäksi myös Moodlessa kiitokset hyvästä työstä sekä rakentavaa palautetta mitä asioita kunkin parin olisi hyvä tuoda blogikirjoituksissa esille
5. Lähipäivien jälkeen kunkin oppimiskysymyksen pari teki työstään blogikirjoituksen, joka julkaistaan jatkumona Köydenpunojan portaalissa. Blogikirjoitus on tämän opintojakson lopputyö.

Havaintoja opintojakson toteutuksesta

Oppimiskysymysten työstämisen aikana havaittiin mm.:

• Seikkailua ja eksymistä Moodlessa: opintopiirin vahvuutena oli yksi jäsenistä, jonka tekninen asiantuntemus ja logiikan tuominen Moodleen oli muille piiriläisille suureksi avuksi.
• Tehtävänannon poikkeavuus opinto-oppaan ja lähipäivien ohjeistuksen välillä yhdessä Moodlen opinto-ohjelmasta poikkeavien päivitysten kanssa aiheutti ylimääräistä hämmennystä. Tämän vuoksi opintojaksoille toivotaan jatkossa järjestelmällisemmin ilmaistua toimintaohjetta esim. aikajana -muodossa.
• Keskustelua aiheutti mm. mitä keinoja opettajalla on, jos oppimispari vastustaakin annettua ohjeistusta ja haluaa tehdä oppitunnin muusta aiheesta? Yhteisillä keskusteluilla ja ohjaajaopettajaa konsultoimalla pari saatiin hyväksymään alkuperäisen oppimiskysymykseen valmistelu. Tämä oli tässä esimerkissä tärkeää, sillä kyseinen oppimiskysymys oli olennainen osa verkko-oppimisympäristöä.
• Parityöskentely tuo omat ongelmansa: esimerkkitapauksessa oppitunti onnistui erinomaisesti mutta opettajakokelaan onnistumisen iloa himmensi se, että parin toinen puoli jätti osallistumatta tehtävään ja aiheutti myös kohtuutonta työtaakkaa jäljelle jääneelle. Edellinen ongelma herätti keskustelun ”pudokkaiden” ohjauksellisesta konsensuksesta, opettajan käytettävissä olevissa menetelmistä ja opiskelijan henkilökohtaisesta tavoitteista, kuten esim. ”siirretään, keskeytetään, nopeutetaan” -opinnot.
• Lähipäivien suunnittelu: todettiin, että esisuunnittelu onnistui Moodlessa ja sähköpostitse mutta silti tehokkainta työaikaa olivat ”face to face” – keskustelut opintopiirin yhteisillä automatkoilla Hämeenlinnan lähipäiville.
• Oppituntien aikana opimme, että yleisin ongelma verkkoympäristöissä toimimisessa on tekniikan pettäminen.  Tähän tulee varautua ja ennakoida esim. mitä tehdä, jos käytännön tilanteessa eteen tulee hitaat tai pätkivät nettiyhteydet, laitteiden yhteensopimattomuusongelmia tms.

Opintopiirin perusohje teknisiin ongelmiin varautumiseen:

•  Plan A: testaa systeemit kotona valmiiksi ja testaa vielä paikan päällä valmiiksi (jos mahdollista)
• Plan B: ota oppimateriaalista/esitelmästä ym varmuuskopiot (tikku tms.)
• Plan C: lataa materiaalit oman läppärin kovalevylle (ja ota oma läppäri mukaan)

Loppusanoiksi voi todeta, että opintopiiristämme kasvoi tämän opintojakson aikana yhtenäinen, toisiaan tukeva tiimi, jossa kukin jäsen kykeni antamaan oppimispareille tukea opintokysymyksiin vastaamisessa, kiitosta, rakentavaa palautetta kuin ehdotuksiakin ja luomaan osaltaan positiivisen oppimisilmapiirin. Opimme keskustelemaan oppimiseen liittyvistä kysymyksistä ja myös arvioimaan omaa onnistumistamme opettajina. Tämä kasvuprosessi tukee  ”Learning by teaching”opintojen periaatetta. 

“Learning by doing”: näin opimme taittelemaan lautasliinasta puput, mallioppilaina Keijo Hakala ja Markku Kuivalahti (kuvat: Katja Saarikoski).

Katja Saarikoski, Annakaisa Elo ja Jari Holopainen